Tiedote
20.2.2023

Kolme neljästä tuntee olonsa turvattomaksi netissä

F‑Securen seitsemässä maassa toteutetun tutkimuksen mukaan netti­käyttäjät kuluttavat kolmanneksen elämästään verkossa, ja samaan aikaan useimmat heistä kokevat, että tieto­turva­riskit kasvavat ja tieto­turvasta on tullut kuluttajille liian monimutkaista.*

— Kohtaamme arjessa paljon uutisia kyber­rikollisuudesta, tieto­vuodoista, netti­huijauksista ja kyber­uhkista. Nämä viestit luonnollisesti aiheuttavat turvattomuuden tunnetta, ja suurin osa ihmisistä ei koe oloaan turvalliseksi netissä, vaikka tieto­turva­tuotteita olisikin käytössä. Valitettavasti toimi­alamme ei ole pystynyt vastaamaan tähän haasteeseen kovinkaan hyvin, kertoo F‑Securen toimitus­johtaja Timo Laaksonen.

Lähes kolme neljästä kyselyyn vastanneista (74 %) käyttää jonkinlaista internet-tieto­turvaa, mutta se ei ole vähentänyt tieto­turvaan liittyviä huolia. Tämä voi johtua siitä, että kaksi kolmas­osaa (66 %) pitää tieto­turvaa liian vaikeana ymmärtää. Ei siis ole yllättävää, että puolet käyttäjät (51 %) vastasivat, ettei heillä ole aavistustakaan, ovatko heidän käyttämänsä laitteet turvallisia.

Living Secure ‑raportin mukaan ihmiset pitävät kaikkein tärkeimpinä toimintoina netissä raha-asioiden hoitamista ja viestimistä. Kyselyn mukaan tärkeimmät arkeen liittyvät toiminnot ovat: 1) sähkö­postien lähettäminen ja vastaan­ottaminen, 2) laskujen maksaminen, 3) talous/pankkiasiat, 4) viestien lähettäminen teksti­viestillä ja viestintä­sovelluksilla (kuten WhatsApp) sekä 5) verkko­kaupoissa asiointi.

— Internet on erottamaton osa arkeamme. Keräämämme tieto digitaalisesta elämästä auttaa ymmärtämään, mistä erilaisten laitteiden ja toimivan netin todellinen arvo arjessa muodostuu. Esi­merkiksi useat vastaajat arvioivat, että heidän käyttämänsä puhelin on paljon arvokkaampi kuin täysin uusi samanlainen laite, kertoo Laura Kankaala, F‑Securen kyber­uhka­tiedustelu­päällikkö.

Suurin osa vastaajista uskoo, että heidän henkilö­kohtaiset tietonsa ja tiedostonsa ovat arvokkaita. Puolet vastaajista (52 %) arvioi, että heidän laitteissaan olevan datan (tiedostoja, valo­kuvia ja yhteys­tietoja) arvo on yli 1 000 euroa. Vastaajista 57 % kertoi, että he haluaisivat mieluummin autonsa varastettavan kuin että heidän henkilöllisyytensä varastetaan.

— Identiteetin varastaminen on henkilö­kohtaista, ja toisin kuin autoa, emme voi ostaa itsellemme uutta henkilöllisyyttä. Emme myös pysty korvaamaan menetettyjä muistoja, jos pääsy tärkeisiin valo­kuviin tai tietoihin katoaa, Kankaala toteaa.

Living Secure ‑raportti on kattava katsaus netti­käyttäjien haasteisiin ja siihen, miten digitaalisuus näkyy kuluttajien arjessa vuonna 2023. Merkittäviä havaintoja ovat mm.

• Netti­käyttäjät tuntevat itsensä kaikista haavoittuvimmiksi netti­deittailu­maailmassa. Vastaajista 42 % sanoi tuntevansa itsensä alttiiksi huijauksille etsiessään kumppania. Noin kolmannes (35 %) sanoi, että raha­pelaaminen netissä sai heidät tuntemaan olonsa haavoittuvaiseksi, ja joka neljäs (27 %) sanoi, että sisällön luominen sosiaalisessa mediassa lisäsi haavoittuvuuden tunnetta.
• Yli kolmanneksella internetin käyttäjistä (36 %) on matka­puhelimessa yli 1 000 kuvaa. Tärkeimpiä ovat loma­kuvat ja kuvat läheisistä.
• Viestintä on 18–34-vuotiaille internetin käyttäjille kaikista tärkein toiminta; tämä ikä­ryhmä viettää internetissä jopa 11 tuntia päivässä.
• Lasten keskuudessa pelaaminen on huomattavasti suositumpaa kuin sosiaalisen median käyttö. Vanhemmista 75 % kertoi, että samassa taloudessa aikaa viettävät lapset pelaavat. Kun taas 64 % vanhemmista kertoi, että lapset käyttävät sosiaalista mediaa. Vanhemmat ovat kuitenkin enemmän huolissaan sosiaalisen median käytöstä (70 %) kuin pelaamisesta (64 %).

Tulokset olivat suurelta osin yhden­mukaisia seitsemässä tutkitussa maassa. Muutamia alueellisia havaintoja kuitenkin löytyi.

• Suomalaiset ja saksalaiset vanhemmat ovat vähiten huolissaan lastensa internetin käytöstä. Vaikka lapset käyttävät sosiaalista mediaa ja pelejä saman­kaltaisesti kuin muissa maissa, saksalaiset ja suomalaiset vanhemmat vaikuttavat olevan luottavaisempia lastensa turvallisuuteen verkossa.
• Saksalaiset ovat hieman optimistisempia kyber­turvallisuuden suhteen; Saksa oli ainoa maa, jossa alle puolet vastaajista (46 %) sanoo uskovansa kyber­uhkien kasvavan ensi vuonna.
• Suomalaiset jakavat sala­sanoja paljon harvemmin kuin muissa maissa, sillä vain 21 % sanoi antaneensa jollekin muulle pääsyn Netflixiin tai Facebookiin (kaikkien vastaajien kesken luku on 38 %).
• Suomalaisista vastaajista 34 % kertoi, että laittaisivat mieluummin kätensä muurahais­pesään kuin menettäisivät henkilö­kohtaisia tietoja.

Living Secure ‑raporttiin voit tutustua tarkemmin F‑Securen sivuilla.

F‑Secure on uudistanut ja yksin­kertaistanut lippu­laiva­tuotteensa. F‑Secure Total kokoaa kuluttajan tarvitseman tieto­turvan (laitteiden tieto­turvan, yksityisyyden suojauksen ja identiteetin suojauksen) yhteen sovellukseen. Aikaisemmin tunnetut F‑Securen tuotteet (Internet Security, ID Protection ja F‑Secure VPN) löytyvät nyt kaikki yhdestä sovelluksesta kolmen erillisen sovelluksen sijaan.

*Lähde: F‑Securen kysely­tutkimus (2022) seitsemässä maassa (Brasilia, Saksa, Suomi, Ranska, Ruotsi, Iso-Britannia, Yhdys­vallat). Kysely­tutkimukseen vastannut yhteensä 7 000 henkilöä (1 000 vastaajaa per maa).

Lisä­tiedot
F‑Securen Living Secure ‑raportti: https://www.f-secure.com/en/articles/living-secure
F‑Securen pressi­materiaalit: https://company.f-secure.com/fi/for-media
F‑Secure Total: https://www.f-secure.com/fi/total
Total Q&A: https://www.f-secure.com/total-faq