){kind=icon}
Kolme neljästä tuntee olonsa turvattomaksi netissä
F‑Securen seitsemässä maassa toteutetun tutkimuksen mukaan nettikäyttäjät kuluttavat kolmanneksen elämästään verkossa, ja samaan aikaan useimmat heistä kokevat, että tietoturvariskit kasvavat ja tietoturvasta on tullut kuluttajille liian monimutkaista.*
— Kohtaamme arjessa paljon uutisia kyberrikollisuudesta, tietovuodoista, nettihuijauksista ja kyberuhkista. Nämä viestit luonnollisesti aiheuttavat turvattomuuden tunnetta, ja suurin osa ihmisistä ei koe oloaan turvalliseksi netissä, vaikka tietoturvatuotteita olisikin käytössä. Valitettavasti toimialamme ei ole pystynyt vastaamaan tähän haasteeseen kovinkaan hyvin, kertoo F‑Securen toimitusjohtaja Timo Laaksonen.
Lähes kolme neljästä kyselyyn vastanneista (74 %) käyttää jonkinlaista internet-tietoturvaa, mutta se ei ole vähentänyt tietoturvaan liittyviä huolia. Tämä voi johtua siitä, että kaksi kolmasosaa (66 %) pitää tietoturvaa liian vaikeana ymmärtää. Ei siis ole yllättävää, että puolet käyttäjät (51 %) vastasivat, ettei heillä ole aavistustakaan, ovatko heidän käyttämänsä laitteet turvallisia.
Living Secure ‑raportin mukaan ihmiset pitävät kaikkein tärkeimpinä toimintoina netissä raha-asioiden hoitamista ja viestimistä. Kyselyn mukaan tärkeimmät arkeen liittyvät toiminnot ovat: 1) sähköpostien lähettäminen ja vastaanottaminen, 2) laskujen maksaminen, 3) talous/pankkiasiat, 4) viestien lähettäminen tekstiviestillä ja viestintäsovelluksilla (kuten WhatsApp) sekä 5) verkkokaupoissa asiointi.
— Internet on erottamaton osa arkeamme. Keräämämme tieto digitaalisesta elämästä auttaa ymmärtämään, mistä erilaisten laitteiden ja toimivan netin todellinen arvo arjessa muodostuu. Esimerkiksi useat vastaajat arvioivat, että heidän käyttämänsä puhelin on paljon arvokkaampi kuin täysin uusi samanlainen laite, kertoo Laura Kankaala, F‑Securen kyberuhkatiedustelupäällikkö.
Suurin osa vastaajista uskoo, että heidän henkilökohtaiset tietonsa ja tiedostonsa ovat arvokkaita. Puolet vastaajista (52 %) arvioi, että heidän laitteissaan olevan datan (tiedostoja, valokuvia ja yhteystietoja) arvo on yli 1 000 euroa. Vastaajista 57 % kertoi, että he haluaisivat mieluummin autonsa varastettavan kuin että heidän henkilöllisyytensä varastetaan.
— Identiteetin varastaminen on henkilökohtaista, ja toisin kuin autoa, emme voi ostaa itsellemme uutta henkilöllisyyttä. Emme myös pysty korvaamaan menetettyjä muistoja, jos pääsy tärkeisiin valokuviin tai tietoihin katoaa, Kankaala toteaa.
Living Secure ‑raportti on kattava katsaus nettikäyttäjien haasteisiin ja siihen, miten digitaalisuus näkyy kuluttajien arjessa vuonna 2023. Merkittäviä havaintoja ovat mm.
Nettikäyttäjät tuntevat itsensä kaikista haavoittuvimmiksi nettideittailumaailmassa. Vastaajista 42 % sanoi tuntevansa itsensä alttiiksi huijauksille etsiessään kumppania. Noin kolmannes (35 %) sanoi, että rahapelaaminen netissä sai heidät tuntemaan olonsa haavoittuvaiseksi, ja joka neljäs (27 %) sanoi, että sisällön luominen sosiaalisessa mediassa lisäsi haavoittuvuuden tunnetta.
Yli kolmanneksella internetin käyttäjistä (36 %) on matkapuhelimessa yli 1 000 kuvaa. Tärkeimpiä ovat lomakuvat ja kuvat läheisistä.
Viestintä on 18–34-vuotiaille internetin käyttäjille kaikista tärkein toiminta; tämä ikäryhmä viettää internetissä jopa 11 tuntia päivässä.
Lasten keskuudessa pelaaminen on huomattavasti suositumpaa kuin sosiaalisen median käyttö. Vanhemmista 75 % kertoi, että samassa taloudessa aikaa viettävät lapset pelaavat. Kun taas 64 % vanhemmista kertoi, että lapset käyttävät sosiaalista mediaa. Vanhemmat ovat kuitenkin enemmän huolissaan sosiaalisen median käytöstä (70 %) kuin pelaamisesta (64 %).
Tulokset olivat suurelta osin yhdenmukaisia seitsemässä tutkitussa maassa. Muutamia alueellisia havaintoja kuitenkin löytyi.
Suomalaiset ja saksalaiset vanhemmat ovat vähiten huolissaan lastensa internetin käytöstä. Vaikka lapset käyttävät sosiaalista mediaa ja pelejä samankaltaisesti kuin muissa maissa, saksalaiset ja suomalaiset vanhemmat vaikuttavat olevan luottavaisempia lastensa turvallisuuteen verkossa.
Saksalaiset ovat hieman optimistisempia kyberturvallisuuden suhteen; Saksa oli ainoa maa, jossa alle puolet vastaajista (46 %) sanoo uskovansa kyberuhkien kasvavan ensi vuonna.
Suomalaiset jakavat salasanoja paljon harvemmin kuin muissa maissa, sillä vain 21 % sanoi antaneensa jollekin muulle pääsyn Netflixiin tai Facebookiin (kaikkien vastaajien kesken luku on 38 %).
Suomalaisista vastaajista 34 % kertoi, että laittaisivat mieluummin kätensä muurahaispesään kuin menettäisivät henkilökohtaisia tietoja.
Living Secure ‑raporttiin voit tutustua tarkemmin F‑Securen sivuilla.
F‑Secure on uudistanut ja yksinkertaistanut lippulaivatuotteensa. F‑Secure Total kokoaa kuluttajan tarvitseman tietoturvan (laitteiden tietoturvan, yksityisyyden suojauksen ja identiteetin suojauksen) yhteen sovellukseen. Aikaisemmin tunnetut F‑Securen tuotteet (Internet Security, ID Protection ja F‑Secure VPN) löytyvät nyt kaikki yhdestä sovelluksesta kolmen erillisen sovelluksen sijaan.
*Lähde: F‑Securen kyselytutkimus (2022) seitsemässä maassa (Brasilia, Saksa, Suomi, Ranska, Ruotsi, Iso-Britannia, Yhdysvallat). Kyselytutkimukseen vastannut yhteensä 7 000 henkilöä (1 000 vastaajaa per maa).
Lisätiedot
F‑Securen Living Secure ‑raportti: https://www.f-secure.com/en/articles/living-secure
F‑Securen pressimateriaalit: https://company.f-secure.com/fi/for-media
F‑Secure Total: https://www.f-secure.com/fi/total
Total Q&A: https://www.f-secure.com/total-faq
